On vuosi 1549. Vaikka ilta jo onkin kulunut myöhäiseksi, niin siitä huolimatta ollaan Turun piispantalossa vielä valveilla. Talon muu puoli on kylläkin jo pimeänä ja yöteloillaan, mutta piispan virastohuoneen akkunasta heijastuu kynttilänvalon antama himmeä loiste kuuttomaan yöhön. 

Piispa, Martti Skytte, istuu virastopöytänsä ääressä kumartuneena lukemaan Ruotsin kuninkaalta joku päivä sitten saapunutta kirjelmää. Luettuaan loppuun siirtää hän paperin edestään sivummalle ja jää hetkeksi syviin mietteisiin.