Published on

Haavoittuneen kuljetusta Taipaleella tykistötulen aikana joulukuussa 1939. Kuvaaja: Blomberg/SA-kuva

Topias Leivon (1893 - 1979) juhlaruno Urhojen muistoksi esitettiin alun perin Padasjoella sankarivainajien muistomerkin paljastustilaisuudessa sunnuntaina 4.7.1948. Talvisodan päättymisen merkkipäivän kunniaksi runo on luettavissa nyt myös Puustellin tarinoiden blogissa.
Published on

Pala kotiseutumme historiaa

Samuel von Bell: Mikael Agricola ja ensimmäinen suomenkielinen raamattu -postikortti.

Samuel von Bellin piirtämä postikortti Mikael Agricola ja ensimmäinen suomenkielinen raamattu. Kortissa postileima 27.5.1910 Helsinki. (Museovirasto - Musketti, Historian kuvakokoelma)

On vuosi 1549. Vaikka ilta jo onkin kulunut myöhäiseksi, niin siitä huolimatta ollaan Turun piispantalossa vielä valveilla. Talon muu puoli on kylläkin jo pimeänä ja yöteloillaan, mutta piispan virastohuoneen akkunasta heijastuu kynttilänvalon antama himmeä loiste kuuttomaan yöhön. 

Piispa, Martti Skytte, istuu virastopöytänsä ääressä kumartuneena lukemaan Ruotsin kuninkaalta joku päivä sitten saapunutta kirjelmää. Luettuaan loppuun siirtää hän paperin edestään sivummalle ja jää hetkeksi syviin mietteisiin. 
Published on
Hanaporinkatu 1929, Auttoinen.

Auttoisten Hanaporinkatu vuonna 1929. Kuvaaja Kaukoranta Toivo. Museovirasto – Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma.

Aikoinaan jo 1700-luvun alkupuolella oli Padasjoella vilkas kauppapaikka Toukola, joka sijaitsi kirkonkylässä kirkon ja Päijänteen rannan välisellä alueella. Kauppatie lännestä idän suuntaan kulki jo tuolloin kenties nykyisen Auttoisten kautta ja kun 1700-luvun keskivaiheilla Ruotsin kuningas Kustaa III kävi Suomessa ulotti hän matkansa myöskin Padasjoelle kyseiselle kauppapaikalle Toukolaan. 
Published on
A. Filpun 1910-luvun Kouvolaan sijoittuvan historiallisen romaanin Eva esittelyvideossa youtubessa ja facebookissa on eräitä arkistovalokuvia, joiden alkuperä esitellään tarkemmin tässä kirjoituksessa. 
Published on

Puustellin tarinoiden joulupaketti

Puustellin tuvan joulutunnelmaa.

Puustellin tuvan joulutunnelmaa. Kuva: Elina Syrjänen

Topias Leivo keräsi perimätietoa ja kirjoitti runsaasti erilaisia tekstejä Auttoisten ja Padasjoen historiasta "omien näkemystensä sekä edesmenneitten vanhusten kertoman mukaan". Tässä tekstissään hän kertoo, miten kansa aikanaan ennusti joulunajan, uudenvuoden ja loppiaisen sään perusteella tulevan vuoden kulkua. 
Itä talven istuttaa, länsituulet lämpöiset tuo
 - padasjokelainen entisajan sanonta
Published on
Auttoisten kylä, taustalla Maatalo.

Auttoisten kylän keskustaa talvella 2018. Taustalla kuvan vasemmassa reunassa idyllinen, vuonna 1912 valmistunut Maatalo, jota Auttoisten-Neroskulman kyläyhdistys vuokraa erilaisiin tapahtumiin ja sukujuhliin.

​Auttoinen on Päijänteen rantakylien ohella Padasjoen vanhimpia kyliä ja se mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1464. Kylän raitti sekä Padasjoen kirkonkylän ja Vesijaon kylän suuntaan johtavien maateiden linjaus on ollut käytössä jo 1600- ja 1700-luvulla. 
Published on
Topias Leivo

Monipuolinen Topias Leivo oli kansankirjailija, kansanperinteen kerääjä, pelimanni, lehtimies ja metsänvartija. Kuva on Leivon perheen kotialbumista.

Eläessään Topias Leivo (1893–1979) oli Padasjoella ja Hämeessä paikallisen kulttuurielämän kulmakiviä. Hänen kirjallinen tuotantonsa oli vertaansa vailla käsittäen mm. novelleja, pakinoita, esseitä historiasta, kotiseudusta ja kirjallisuudesta sekä suuren määrän runoja. Vuonna 2018 Leivon syntymästä on kulunut 125 vuotta.