Kulttuuriperintökylä Auttoinen

Auttoisten kylän keskustaa talvella 2018. Taustalla kuvan vasemmassa reunassa idyllinen, vuonna 1912 valmistunut Maatalo, jota Auttoisten-Neroskulman kyläyhdistys vuokraa erilaisiin tapahtumiin ja sukujuhliin.

​Auttoinen on Päijänteen rantakylien ohella Padasjoen vanhimpia kyliä ja se mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1464. Kylän raitti sekä Padasjoen kirkonkylän ja Vesijaon kylän suuntaan johtavien maateiden linjaus on ollut käytössä jo 1600- ja 1700-luvulla. 

Metsäseudun suurkylän jo keskiajalla muodostanut ja näihin päiviin saakka ryhmäkylän luonteensa säilyttänyt kulttuurisesti arvokas Auttoinen sijaitsee Länsi-Padasjoen metsäylängön keskellä neljän järven ympäröimänä. 

Auttoisten kylä kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Auttoinen–Vesijako -maisema-alueeseen. Aikanaan se oli Suomen suurin kylä, joka 1980-luvun alussa pääsi jopa Telfrancen tuottamaan, Ranskan televisiossa esitettyyn Itämeren maiden historiaa, kulttuuria ja yhteiskuntaa käsittelevään dokumenttisarjaan ainoana kylänä Suomessa. 

Tätä 1970–80-lukujen taitteen auttoislaista arkielämää tallentanutta dokumenttisarjaa ei koskaan ole esitetty Suomessa, ja se on toistaiseksi katsottavissa vain Ranskan kansalliskirjaston arkistossa Pariisissa. 

Auttoisten kylän keskustaa kesällä 2018 kuvattuna Pikomäentieltä etelän suuntaan. Taustalla kylän ohittava 53-tie Padasjoelta Hämeenlinnaan.

Auttoislaista murretta ja tarinoita taas on säilynyt muun muassa Pertti Virtarannan kirjassa Sana ei sammaloidu, jossa aikanaan Suomen vanhin mies, Adam Puustelli – Topias Leivon isä ja minun sekä siskoni A. Filpun isoisoisä – pääsi kertomaan tutkijan nauhuriin omasta lapsuudestaan ja nuoruudestaan. 

E. E. Leivo
​