A. Filpun Eva ja valokuvat arkistojen kätköistä

A. Filpun 1910-luvun Kouvolaan sijoittuvan historiallisen romaanin Eva esittelyvideossa youtubessa ja facebookissa on eräitä arkistovalokuvia, joiden alkuperä esitellään tarkemmin tässä kirjoituksessa. 

Valokuvat on lueteltu siinä järjestyksessä, jossa ne esiintyvät videolla. Kuvat löytyvät sähköisinä Finna-palvelusta. 

Kouvolan rautatieasema
kustantaja M. L. Carstens 1908, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma, M. L. Carstensin kokoelma. 

Romaanissakin on rautatiellä ja Kouvolan asemalla tosielämän tapaan tärkeä merkitys kyläläisten elämässä. Rautatieasema on keskeinen saapumisten, kohtaamisten ja erojen paikka. 
​​

Eva luki kylän nimen asemarakennuksen seinältä. Se oli kirjoitettu sekä suomeksi että venäjäksi. Santarmi oli vartioimassa asemalla. Mitään puhumatta Matias ja Eva kiersivät asemarakennuksen ja huomasivat tulleensa isolle aukiolle, josta lähti puistotie vastakkaiseen suuntaan kuin mistä he olivat tulleet.

Kouvolan rautatieasema 1908. Kustantaja M. L. Carstens 1908, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma, M. L. Carstensin kokoelma.

Santarmivalvontaa Suomen ja Venäjän rajalla
reproduktio 1905, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma. 

Nuoria naisia Kivijärvellä 
1900–1915, tuntematon valokuvaaja, Keski-Suomen museo. 

Punakaartin vangitsemia Kymiyhtiön virkamiehiä ja muita vankeja työpalveluksessa Kouvolan työväentalon edustalla.
Valokuvan on ottanut todennäköisesti valokuvaaja Leonard Karlsson. Kuvausajaksi ja paikaksi on merkitty Koria, Kouvola 20.4.1918. Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma. 

Kuvan henkilöt vasemmalta oikealle vanginvartija Jaakkola, ins. Werner Lönegren, joht. John Sjöblom, ins. Holger Timgren, ins. Oscar Sjöblom, luumäkeläinen isäntä, talollinen Miekula tai Miekkula, joht. Bertel Gripenberg, kultaseppä Alexander Tillander, ostopäällikkö Oskar Forss, joht. Uno Stark, poliisi Otto Honkanen ja vanginvartija Häggkvist. Istumassa Walter Sjöblom (vas.) ja konttoripäällikön apulainen Georg Sandman. Kaikki muut vangit paitsi Tillander ja Honkanen murhattiin. 

Kymijoen Kuusankoski ja teollisuuslaitoksia
1909, kustantaja M. L. Carstens, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma, M. L. Carstensin kokoelma. 

Kymijoen Kuusankoski ja teollisuuslaitoksia 1909, kustantaja M. L. Carstens, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma, M. L. Carstensin kokoelma.

​Tommolan veripellosta ja Kymijoesta esiin kaivettuja ja suojeluskuntapiirin toimesta valokuvattuja ruumiita Kouvolassa 
toukokuu 1918, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma. 

Kuva oli esillä Suomen kansallismuseon näyttelyssä Julkinen ja kätketty Suomi 16.6.2017 - 14.1.2018. Näyttely juhlisti 100-vuotiasta Suomea tuomalla Museoviraston kokoelmista esiin noin sata ennennäkemätöntä tai kansallisesti merkittävää kuvaa itsenäisyyden ajan Suomesta. 

Tommolan veripelto sijaitsi Kouvolan Käpylässä lähellä nykyistä Käpylän kirkkoa. Valkoiset pakottivat vangitut punaiset kaivamaan valkoiset ammutut kuopasta ja pesemään ne aseman lähistöllä sijaitsevalla niin kutsutulla ruiskuhuoneella. Tätäkin tapahtumaa romaanissa on kuvattu päähenkilöiden Evan ja Marian silmin. 

Kotkalainen toimittaja ja historioitsija, FT Mirja Turunen julkaisi vuonna 2005 kiitetyn, sisällissodan julmuuksia käsitelleen kirjan Veripellot. Myös Ylen nettisivuilla samasta aiheesta on kattava uutinen Veripeltojen tarina on kuin painajainen 100 vuoden takaa. 

Huone Viipurin lääninvankilassa 29.4.1918 
Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma. 

Edeltävinä päivinä 27.4.–28.4.1918 punaiset olivat joukkomurhanneet Viipurin lääninvankilassa yli 30 vankia, joiden joukossa oli myös vankilanjohtaja. 

Punikkivankila, vanki 
kuvaaja Wendelin Kaarlo August 1918, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma, K. A. ja Lyyli Wendelinin kokoelma. 

Radalta suistunut punaisten panssarijuna
Viipurin maalaiskunnassa Säiniön lähistöllä sisällissodan Karjalan rintamalla huhtikuun 1918 lopussa, Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma. 

Tukkivarasto Valkealan Lappalanjärvessä Harjun rautatieaseman luona heinäkuussa 1912
Höyryveturi tulee kuvaan oikealta. Kuvaaja Järvi T. H., Museovirasto – Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma. 

Nykyään tämä maisema on hieman erilainen ja rata kulkee eri kohdasta. Lähistöllä lienee yksi 1950-luvun alussa filmatun Ratavartijan kaunis Inkeri -elokuvan kuvauspaikoista.
​​

Tukkivarasto Valkealan Lappalanjärvessä Harjun rautatieaseman luona heinäkuussa 1912. Kuvaaja Järvi T. H., Museovirasto – Musketti, Kansatieteen kuvakokoelma.

​Sisällissodan päättymisparaati Kouvolan torilla valkoisten valtaamassa Kouvolassa toukokuussa 1918 
Museovirasto – Musketti, Historian kuvakokoelma. 

Toukokuun 3. päivänä valkoiset ratsastivat Kouvolaan. Sen jälkeen alkoivat punaisten vangitsemiset ja teloitukset. Kouvolan kasarmilla oli vankileiri, joka siirtyi 25.5.1918 Riihimäelle. Silloin myös ammuttiin leirin viimeiset viisi vankia. 

Nuoren naisen muotokuva, 1915
Salon historiallinen museo, Meritalon museon valokuvakokoelma. ​
​