Kokemuksia pop-up-kirjakaupasta, III osa

Kirjankannen merkitys myynnissä

Kolmen päivän pop-up-kirjakauppiuutemme ei tehnyt meistä ammattimaisia kirjakauppiaita, mutta opetti meille silti paljon kirjojen myynnistä. Tässä kolmannessa omakustanteiden pop-up-kirjakauppaa käsittelevässä blogikirjoituksessa paneudumme kanteen. Lopussa paljastamme kirjan, johon viikonlopun pop-up-asiakkaat tarttuivat mieluiten, ja jonka myimme ensimmäisenä loppuun.

---

Lue myös aikaisemmat postaukset omakustanteiden kirjakaupasta:
>> Kokemuksia pop-up-kirjakaupasta, I osa: Miksi päädyimme myymään omakustanteita?
jossa valaisemme pop-up-ideamme syntytaustoja.

>> Kokemuksia pop-up-kirjakaupasta, II osa: Mitä opimme kirjojen myynnistä,
jossa kerromme tarkemmin, miten pop-up-viikonloppu sujui.

---

Vaikka kirjan sisältö onkin tärkein, myös kirjan ulkonäöllä on merkitystä siinä vaiheessa kun asiakas astuu kirjakauppaan. Ostotilanteessa etu- ja takakannella on valtaa kirjakaupassa itsenäisesti vaeltavaan asiakkaaseen.

Kansi yksinään ei välttämättä ratkaise ostopäätöstä, etenkin jos myyjä pääsee vaikuttamaan asiaan. (Lue ajatuksiamme kirjan myynnistä blogisarjan toisesta osasta.)

Kirjan ostopäätökseen vaikuttavat erään opinnäytetyön kyselyn mukaan etukantta enemmän kirjan ja/tai kirjailijan tuttuus, kirjan aihepiiri, takakannen esittelyteksti ja kirjan myyntihinta.

Kirjakaupassa etukansi kuitenkin erottaa yksilön suuremmasta kirjajoukosta ja luo kirjasta ensivaikutelman, jonka ansiosta ostaja tarttuu kirjaan, tai sitten ei.

Kansisuunnittelun ihanuus ja kurjuus

Kustantajien tallissa olevan kirjailijan ei tarvitse kansista huolehtia. Omakustantajana olen tästä suuresta edusta kateellinen, sillä ammattilaisen suunnittelema kansi vapauttaa aikaa tärkeimpään: tekstiin.

Kustantamoissa kansisuunnittelun hoitavat trendejä seuraavat graafisen alan ammattilaiset, joilla on kyky ideoida juuri oikeanlainen ja ostajaan vetoava, kirjan sisällön sekä kirjallisuuden lajin ilmaiseva kansi. He osaavat tehdä kannesta kiinnostavan ja tietävät, mikä kansi myy ja mikä ei.

Sen sijaan omakustantaja on tässäkin omillaan. Kun hän on saanut käsikirjoituksensa valmiiksi, hänen pitää päättää etukannen visuaalinen ilme.

Harvalla meistä on tietoa siitä, millainen on myyvä kansi. Toisaalta kauneinkaan kansi ei aina ole myyvin. Mikä siis neuvoksi?

Toki aina on mahdollista tilata kannen suunnittelu ammattilaiselta, mutta tämä lisää entisestään kirjan tuotantokustannuksia, joita omakustantajalle väistämättä kertyy muistakin kirjan valmistusvaiheista. 

Esimerkiksi minä tein kirjojeni kannet itse vaikken graafikko olekaan. Työnsin tarkoituksella kaupalliset vaateet sivuun ja loin Kadonneen valtakunnan aikakirjat -seikkailuromaanisarjaani Satu Variksen tussipiirustuksiin perustuvat, taatusti yksillölliset kannet.

En katsonut mallia mistään, vaan luotin omaan näkemykseeni asiassa. Omasta mielestäni kirjojeni kansista tuli kauniit, mutta toki havaitsin myöhemmin, että kaupallisessa mielessä olisin voinut tehdä etukannen toisinkin, se kun ei sinänsä kerro genrestä tai kirjan sisällöstä paljoakaan.

Historiallista seikkailua etsivät tai viikinkiajasta kiinnostuneet eivät siis välttämättä tartu kirjaani etukannen perusteella, vaikka oikeaa kohderyhmää olisivatkin. Eräs tuttuni sanoikin minulle suoraan: viikinkiaika ei näy kirjasi kannessa lainkaan.

E. E. Leivon viikinkiaikaiseen Hämeeseen sijoittuvan Kadonneen valtakunnan aikakirjat -seikkailuromaanisarjan kannet saivat inspiraationsa Satu Variksen tussipiirroksista.

Pop-up-viikonlopun aikana huomasimme, että kirjankannet olivat joko myynninedistäjä tai pullonkaula. Mitä sitten oikein tapahtui?

Kirjojen myyminen olisi teoriassa paljon tasa-arvoisempaa, mikäli kaikki kirjat olisivat myyntilanteessa käärittyinä samanlaiseen, yksiväriseen paperiin, jossa on vain kirjailijan ja kirjan nimet sekä takakannessa osuva kuvaus sisällöstä ja genrestä. Eikö silloin sisältö olisikin ainoa määräävä tekijä myyjän ammattitaidon ohella?

Omakustanteiden kirjakaupassa pitää ottaa huomioon sekin, että kirjailijat tai heidän kirjansa ovat hyvin harvoin suuren yleisön tuntemia.

Asiakkaat eivät tulleet meidän pop-upiimme hakeakseen tietyn kirjailijan teoksia, vaan he tutustuivat valikoimaan löytääkseen jotakin mielenkiintoista luettavaa. Useilla asiakkaista lienee ollut jokin mieligenre, jota he etsivät.

Kansi herättää kiinnostuksen

Etukannen pitää saada ihminen ottamaan kirja käteensä.

Myös verkkokaupassa juuri etukansi kiinnittää kirjanetsijän huomion. Ja omakustanteethan ovat myynnissä ensisijaisesti verkossa, eivät kivijalkakirjakaupoissa.

Sopivan asiakaskunnan kiinnostuksen herättämisessä auttaa, jos etukannen visuaalinen ilme on jollakin tapaa genren mukainen ja kertoo kuvillaan ja fonteillaan kirjan sisällöstä.

Kirjakaupassa asiakas kääntää tämän ensimmäisen silmäyksen jälkeen kirjan vilkaistakseen takakantta, jonka täytyy vakuuttaa potentiaalinen ostaja niin ikään.

Mielestäni tämä on se kohtalonhetki, joka määrää, alkaako asiakas selata kirjaa. Takakansi teksteineen kun ei ole yhtään sen vähäisempi kuin etukannen visuaalinen ilmekään.

Viimeistään nyt tekstistä tulisi käydä ilmi genre: onko kyseessä dekkari, muistelmateos, historiallinen romaani vai joku muu. Kuvailu ei kuitenkaan saa olla liian pitkä, koska silloin siitä helposti tulee tylsä.

Huomasimme, että jos takakansiteksti tarjosi ostajaehdokkaalle tarpeeksi tietoa ja kiinnostavaa sisältöä, kenties jonkinlaisen koukunkin, hän alkoi selata kirjaa.

Pienessä pop-up-kirjakaupassamme halusimme tarjota mahdollisuuden lukea kirjaa kaikessa rauhassa lukunurkassa.

Jos tässä selaamisvaiheessa kirjan alku on vetävä, taitto harmoninen eikä teksti myöskään ole kirjoitettu liian pienellä fontilla, niin kirjalla on hyvä mahdollisuus päätyä ostoskoriin.

Pistimme merkille, että myöskään fonttikokoa ei tule aliarvioida. Viikonloppuna pari kirjaa jäi myymättä, koska teksti oli liian pientä. Silloin ei auta edes kirjan hyvä sisältö. Jos tekstiä on vaikea lukea, kirja jää ostamatta.

Jos kirja selaamisvaiheenkin jälkeen yhä viipyi asiakkaan kädessä, mutta hän ei ollut aivan varma ostopäätöksestään, hän saattoi kääntyä myyjän puoleen. Tässä kohtaa nousee ratkaisevaksi myyjän tietotaito.  

Jos kirja näytti olevan juuri sopiva match asiakkaalle, myyjä saattoi tehdä ostopäätöksen asiakkaan puolesta. Tavoitteenahan oli löytää asiakkaalle sopiva kirja, ostos, joka tyydyttäisi häntä.

Moni siis lähti kaupastamme tyytyväisenä. Tästä lisää: >> Kokemuksia pop-up-kirjakaupasta, II osa: Mitä opimme kirjojen myynnistä.

Pop-up-kirjakaupassamme oli myynnissä monia sisällöllisesti mainioita, yksilöllisiä ja hienoja omakustanteita, mutta parissa tapauksessa jokin selittämätön tuli ostopäätöksen tielle heti alussa.

Varsin pian huomasimme, että usein syynä oli joko etukansi tai takakansi, jotka toimivat päinvastoin kuin pitäisi: kukaan ei tarttunut kirjaan.

Huomiotta jääneiden joukossa oli pari korkeatasoista, palkittua kirjaa, muun muassa yksi omakustanteiden Möllärimestari-kilpailun voittaja, jonka ulkoasu ei kuitenkaan herättänyt ostajissa kiinnostusta.

Ennen pop-upia olin varma, että saisimme tämän kirjan kaupaksi ensimmäisten joukossa, mutta olin väärässä. Lopulta myimme kirjan, tosin aivan viimeisten joukossa, koska saimme kerrottua sen sisällöstä asiakkaalle kasvotusten ja perusteltua, miksi kirja kannatti ostaa ja miksi se sopi juuri hänelle.

Todennäköisesti syy kiinnostuksen puutteeseen olikin juuri kannessa, sillä sisällössä ei ollut mitään vikaa. Kannet eivät ilmaisseet kyllin selvästi, mistä kirjassa oli kysymys. Ne eivät herättäneet minkäänlaista mielenkiintoa, mikä on hyvän kirjan kyseessä ollessa todella sääli. Osuva kansi olisi auttanut kirjaa “hyppäämään” esiin.

Millainen kansi toimi?

Jos tietäisin tarkalleen, minkälaisella etukannella saisin omakustanteeni kaupaksi, olisin suunnitellut sellaisen jo aikoja sitten omaan kirjaani!

Omakustanteen arvo piilee juuri yksilöllisyydessä sekä valtavirrasta poikkeavissa, ei-kaupallisissa, usein erikoisissa ja viehättävissä tarinoissa, joille on oma lukijakuntansa. Uskon, että kaikille hyvin kirjoitetuille teksteille ennen pitkää löytyy kiitollinen lukija, jos omakustantaja vain näkee tarvittavan markkinointivaivan. Tässä auttaa myös onnistunut kansi.

Mutta palatkaamme kirjaan, jonka asiakkaat noteerasivat. Tämän kirjan kohdalla tapahtui seuraavaa: asiakas bongasi kirjan pöydältä kannen perusteella, nosti kirjan käteensä, käänsi takakannen, vakuuttui siitäkin, alkoi selata kirjaa, ja luettuaan oli valmis ostamaan teoksen.

Tämä kirja oli indiekirjailija Inna Airolan Kaaren kertomus, josta pop-upissa myynnissä oli kirjasarjan ensimmäinen ja toinen osa. Sarjassa ilmestyi tänä vuonna kolmaskin osa, joka ei valitettavasti ehtinyt myyntiin pop-up-kirjakauppaamme.

Inna Airolan Kaaren kertomus on kirja, jonka kansikuva herätti asiakkaiden huomion omakustanteiden pop-upissa.

Kaaren kertomuksen kannet ovat klassisen kauniit, jopa taideteosmaiset. Kun lisäksi takakansiteksti on taiten laadittu ja kirjan toteutus muutoinkin erittäin ammattimainen ja huolellinen, niin ei ihme, että kirja kiinnosti.

Harmoninen etukansi, genren selkeästi ilmaiseva ja sisällöstä sopivasti kertova takakansiteksti suorastaan pakottivat asiakkaan selailemaan kirjaa. Ulkonäöltään kirja on kuin karamelli. Ja kun vielä sisältökin on kunnossa, fontti miellyttävä ja taitto onnistunut, niin kaupat syntyivät vaivatta.

Inna Airolan Kaaren kertomuksesta voit lukea lisää kirjailijan internetsivulta.

Mistä neuvoja omakustanteen kansisuunnitteluun?

Omakustantajan ei ylipäätään kannata hätäillä toimissaan. Tekstille on syytä varata runsaasti aikaa, etenkin editoimiskertoja, mutta sama koskee kantta. Sitä on parasta miettiä huolella ja ajan kanssa.

Books on Demandin nettisivuilla on useita kannen toteutusta käsitteleviä tekstejä, joista voi aloittaa. Niinikään Books on Demandilla on muutamia valmiita kansipohjia. Tällainen mallikansi on BoD:n kautta kustantavalle indiekirjailijalle hyvä alku.

Näihin malleihin tarvitaan kuitenkin tavallisesti kuva, jonka valintaan on syytä paneutua. Mietittävää siis riittää myös olemassa olevan kansimallin kyseessä ollessa.

Vaikka käyttäisitkin visuaalisesti miettittyä, valmista kansipohjaa, johon sinulla on tiedossasi sopiva kuva, on edessäsi vielä takakansiteksti, jonka tulisi ilmaista aihe, sisältö ja genre mielenkiintoisesti ja myyvästi.

Mallia voi aluksi hakea vaikkapa kirjastosta: mene sopivan genren hyllylle ja tutustu takakansiteksteihin. Tämä vie oman aikansa, mutta on sen arvoista, koska todennäköisesti saat ideoita ja malleja omaan suunnitteluun.

Liian moni mainio omakustanne kärsii jäykästä, jopa tylsästä takakansitekstistä, josta hiukan vaivaa näkemällä kirjailija itsekin olisi voinut saada iskevämmän, onnistuihan hän kirjassaankin.

Internetistä löytyy myös ainakin pari mielenkiintoista opinnäytetyötä, joista saattaa saada inspiraatiota erityisesti etukannen suunnitteluun.

Näistä vanhempi on Marko Rumbinin Turun ammattikorkeakoulussa 2012 tekemä tutkielma Kansi edellä kauppaan? Kirjankannen graafinen suunnittelu ja vaikutus kuluttajan kirjavalintaan, jonka tavoitteena on toimia oppaana kirjankansisuunnittelusta kiinnostuneille ja selvittää, miten paljon kansi vaikuttaa kuluttajan kirjavalintaan ja ostopäätökseen.

Hiukan toisenlainen opinnäytetyö on Emmi Kyytsösen Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun graafisen suunnittelun koulutusohjelmassa vuonna 2015 tekemä Taiteen maisterin opinnäytetyö Mitä kannet kertovat? Kaunokirjallisuuden kansien viestit sekä niiden välittämisen keinot ja konventiot.

Parhaita opettajia säästeliäälle omakustantajalle lienevät kuitenkin itse kannet, ja tässä juuri kirjasto on aarreaitta.

Toivottavasti blogikirjoitus herätti halun paneutua oman kirjan kanteen, joka on - halusimmepa tai emme - olennainen osa kirjan myynnissä.


Elina Syrjänen,
Puustellin tarinat ry:n perustajajäsen, omakustanteiden pop-upin ideoija

Lue myös:
>> Kokemuksia pop-up-kirjakaupasta, I osa: Miksi päädyimme myymään omakustanteita?
>> Kokemuksia pop-up-kirjakaupasta, II osa: Mitä opimme kirjojen myynnistä.